kuus
爱沙尼亚语
| < 5 | 6 | 7 > |
|---|---|---|
| 序数词：kuues | ||
词源1
继承自原始芬兰语 *kuuci，继承自原始芬兰-乌戈尔语 *kutte，和芬兰语 kuusi、匈牙利语 hat 同源。
发音
数词
kuus（属格 kuue，部分格 kuut）
变格
kuus (ÕS type 14/uus, d/t-ø-s gradation)的变格
| 单数 | 复数 | |
|---|---|---|
| 主格 | kuus | kuued |
| 宾格 | kuue | kuued |
| 属格 | kuue | kuute |
| 部分格 | kuut | kuusi |
| 入格 | kuude kuuesse |
kuutesse kuusisse |
| 内格 | kuues | kuutes kuusis |
| 出格 | kuuest | kuutest kuusist |
| 向格 | kuuele | kuutele kuusile |
| 所格 | kuuel | kuutel kuusil |
| 夺格 | kuuelt | kuutelt kuusilt |
| 变格 | kuueks | kuuteks kuusiks |
| 到格 | kuueni | kuuteni |
| 样格 | kuuena | kuutena |
| 缺格 | kuueta | kuuteta |
| 共格 | kuuega | kuutega |
词源2
名词
kuus
芬兰语
数词
kuus
参见
异序词
英格里亚语
| < 5 | 6 | 7 > |
|---|---|---|
| 序数词：kuuvves | ||
词源1
继承自原始芬兰语 *kuuci。和芬兰语 kuusi、爱沙尼亚语 kuus 同源。
发音
数词
kuus
变格
Template:Izh-decl/viis
词源2
请参阅主词条的词源章节。
发音
名词
kuus
参考资料
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, 页92
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 页227
- Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[2], ISBN 978-5-88431-274-6, 页18
